Varautuminen vesilaitoksilla kannattaa: harjoittelu tuo turvaa häiriötilanteisiin
Suomessa toimii toistatuhatta vesihuoltolaitosta, ja vuosittain muutamalla niistä havaitaan THL:n tilastojen mukaan vesiepidemia. Vaikka vakavat häiriötilanteet ovat harvinaisia, niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä. Siksi riskienhallinta ja ennakoiva varautuminen ovat vesilaitoksille tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Jotta sairastapauksilta vältyttäisiin ja talousvesi olisi turvallista käyttää, on desinfioinnin käyttöönottoa syytä harjoitella niillä laitoksilla, joilla se ei ole jatkuvassa käytössä.
Päivitetty vesihuoltolaki korostaa entisestään häiriötilanneharjoittelun merkitystä, vaikka velvoitteet eivät sinänsä ole uusia, sillä määräys valmiudesta saada desinfiointi käyntiin kuudessa tunnissa tuli talousvesiasetukseen vuonna 2014. Samalla asetuksessa korostettiin riittävää osaamista desinfioinnin toteuttamiseen. Monilla laitoksilla hankittiinkin tuolloin tarvittavat laitteet ja kirjattiin toimintamallit varautumissuunnitelmiin. Pelkkä laitteiston hankinta ei kuitenkaan riitä, vaan osaaminen säilyy vain harjoittelemalla.
Harjoittelu kannattaa silloin, kun on rauhallista
Paras aika harjoittelulle on silloin, kun häiriötilannetta ei ole päällä. Rauhallisessa tilanteessa voidaan purkaa kloorinsyöttölaitteet käyttövalmiiksi ja tutustua käyttöohjeisiin. Samalla henkilöstö voi yhdessä pohtia, miten juuri heidän kohteessaan toimitaan poikkeustilanteessa. Kun laitteen käyttö alkaa sujua, kannattaa testata vielä kerran! Hyvä tapa on kuvata työvaiheista video tai laatia selkeät kirjalliset ohjeet valokuvineen. Näistä materiaaleista on paljon hyötyä myöhemmissä harjoituksissa tai perehdyttämisessä.
Yleisimmin häiriötilanteissa käytetty desinfiointiaine on natriumhypokloriitti. Sen käsittelyssä työturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, joten suojavarusteiden tulee olla helposti saatavilla niin kiinteiden kuin siirrettävienkin syöttölaitteiden läheisyydessä.
Hyvät ohjeet tukevat onnistumista
Vesilaitosten käyttöön on tarjolla myös valmiita ohjeita ja koulutusta. VVY:n julkaisema opas Talousveden klooraus (VVY julkaisu nro 59, 2014) kokoaa yhteen tilapäisen kloorauksen tärkeimmät asiat:
• natriumhypokloriitin annostelulaitteisto
• sopivat liitokset kemikaalin syöttämiseksi talousvesiverkostoon
• sähköä
• klooripitoisuuden mittauslaitteisto
• käyttökelpoista natriumhypokloriittia
Näiden lisäksi tarvitaan ennalta laadittu suunnitelma, selkeä kirjallinen ohjeistus sekä osaaminen desinfioinnin käynnistämiseksi. Vaikka oppaan lukee nopeasti, käytännön toteutus vaatii aikaa. Harjoitteluun kannattaa varata riittävästi resursseja ja perehdyttää useampi laitoksen työntekijä laitteiston käyttöön. Mitä nopeammin desinfiointi saadaan käyntiin, sitä paremmin asiakkaiden turvallinen vedenkäyttö voidaan varmistaa.
Todellisissa tilanteissa mukana tulee aina olla myös terveydensuojeluviranomainen, ja harjoituksiin osallistuminen hyödyttää heitäkin.
Harjoittelun merkitys näkyy tositilanteessa
Syklin kouluttaja Pirjo Daavittila korostaa säännöllisen harjoittelun merkitystä. ”Onneksi moni suomalainen pohjavesilaitos pitää osaamista yllä harjoitellen vuosittain ja huolehtii kloorikemikaalin käyttökelpoisuudesta. Kaikkien laitosten on syytä ottaa kloorausoppaat ja laitteiden käyttöohjeet ahkeraan käyttöön ja laittaa harjoittelut käyntiin. Koulutustakin on saatavilla. Myös laitevalmistajat auttavat eteenpäin ja voivat tukea talousveden desinfiointiasiassa.”
Daavittila kertoo myös käytännön esimerkin suomalaiselta pohjavesilaitokselta:
”Eräällä suomalaisella pohjavesilaitoksella käydessä kuulin tosikertomuksen. Laitoksella oli ennen koronaa panostettu sekä kiinteän että siirrettävän kloorauslaitteiston käytön harjoitteluun. Eri kohteisiin oli kirjoitettu yksityiskohtaiset ohjeet ja hankittu työkalupakki suojavarusteineen. Korona-aikana harjoittelu hiipui kaikenlaisiin rajoituksiin. Joku aika sitten tuli tarve lisätä natriumhypokloriittia lähtevään veteen. Kädet täristen prosessinhoitaja löysi vuosia aiemmin kirjatut, laminoidut ohjeet ja suojavarusteet. Kloorin käyttökelpoisuudesta oli pidetty huolta: se oli käypää. Ohjeiden mukaan klooraus onnistui. Klooripitoisuutta tarkkailtiin verkoston varrella fotometrillä. Homma sujui! Mutta koska osaaminen ei kyseisellä laitoksella kattanut kovin monta ammattilaista, laitos päätti satsata harjoitteluun. Nyt ohjelmassa on säännöllinen klooridesinfioinnin harjoittelu. Tosi tilanteessa kädet tärisevät vähemmän ja lasiset mittalasit säilyvät ehjinä.”
ProMinent ja Sykli tarjoavat koulutusta vesilaitosten varautumiseen
Varautuminen kannattaa aina. Sekä Sykli että ProMinent tukevat vesilaitoksia varautumisen suunnittelussa ja tarjoavat koulutusta häiriötilanteisiin valmistautumiseen sekä desinfiointilaitteistojen turvalliseen käyttöön.
Ota yhteyttä ProMinentiin tai Sykliin, jos haluat kuulla aiheesta lisää!
