Miten klooraus ja tehoklooraus eli shokkiklooraus käytännössä tapahtuu? Millaisissa tapauksissa turvaudutaan tehoklooraukseen? Vesa Arvonen, vesihuollon kouluttaja Suomen ympäristöopisto SYKLIltä kertoo! Shokkiklooraus vai "tavallinen" klooraus? Normaalisti vesilaitoksilla voi olla ylläpitokloorausta, jossa veden klooripitoisuus on luokkaa 0,2 - 0,5 mg/l, jolloin ollaan juuri ja juuri haju- ja [...]
Yleisesti ottaen jätevesiä muodostuu monin eri tavoin, eikä aina voidakaan puhua yksiselitteisesti jätevedestä. Tavallisimmin sillä tarkoitetaan asunnoista, kouluista, hotelleista, sairaaloista ja muista laitoksista tulevaa jätevettä. Tällöin puhutaan asumajätevedestä. Jätevettä tulee myös teollisuuden prosesseista ja sitä nimitetään teollisuusjätevedeksi. Näiden lisäksi sade- ja sulamisvesistä muodostuu hulevettä. Tämä [...]
Suomessa uima-allasvedet ovat yleisesti ottaen hyvälaatuisia ja turvallisia uimareille. Uima-allasvesien laatua ja allasveden laadunvalvontaa määrittelee Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 315/2002. Asetus kertoo lyhennetysti sen, että allasvesissä ei saa olla mitään aineita tai eliöitä sellaisia määriä, että ne aiheuttaisivat terveydellisiä haittavaikutuksia ihmiselle. Vedenkäsittely eri menetelmin on [...]
Annostus ja siihen liittyvät prosessit vaativat oikein toimiakseen monia asioita. Kun puhutaan annostuksesta, tarkoitetaan prosessia, jossa tuotetta siirretään hallitusti haluttu määrä. Annostuspumppujen kolme tärkeintä toimintoa on mitata ja siirtää kemikaalia sekä olla ohjattavissa. Asia kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, mutta käytännössä muuttujia on monia. Mitkä seikat täytyy [...]